Mitä on osteopatia? – Osteopatian taustaa

Osteopatia on kokonaisvaltainen terveydenhoidon lähestymistapa, joka korostaa rakenteen ja toiminnan eheyttä sekä kehon luontaista kykyä parantaa itsensä.

Osteopatia kehitettiin Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla lääkäri Andrew Taylor Stillin toimesta. Still halusi löytää lempeämpiä keinoja hoitaa kehon oireiluja sen aikaisten lääkkeiden sijaan, koska silloin yleisesti käytetyillä lääkkeillä, kuten elohopealla, oli vakavia sivuvaikutuksia. Osteopaattisia tekniikoita on kehitetty edelleen sen perustamisajoista lähtien, ja nykytiede selittää entistä paremmin näiden manuaalisten tekniikoiden vaikutusmekanismeja.

Osteopaattisen hoidon tavoitteena on parantaa fysiologista toimintaa ja tukea homeostaasia eli kehon tasapainoa. Osteopaattisen toimintaperiaatteen mukaan ihminen on toiminnallinen yksikkö, jonka kaikki osat liittyvät toisiinsa.

Osteopaattinen hoito perustuu anatomiseen tietämykseen, tarkkaan tuntoaistiin ja loogiseen päättelykykyyn. Liiallisten jännitysten rentouttaminen rauhoittaa hermostoa ja parantaa nestekiertoa ja aineenvaihduntaa. Lisääntynyt verenkierto tuo happea ja ravinteita kudoksille edistäen paranemisprosesseja.

Osteopaattinen hoito sisältää hoitotekniikoita yhdistettynä esimerkiksi ruokavalioon, liikuntaan ja terapeuttisiin harjoitteisiin.

Osteopaattien toimintaa ja koulutusta ohjaavat muun muassa kansallinen lainsäädäntö sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) ja eurooppalaisen standardisoimisjärjestön (CEN) standardit. Suomessa osteopaatti on Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö.